Verkkolasku > Verkkolaskusta > Verkkolaskusanasto
Siirry metatietojen loppuun
Siirry metatietojen alkuun

Verkkolaskusanasto

Verkkolasku

Verkkolasku on sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä ja josta voidaan tuottaa tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä. Verkkolaskun vastaanottajana voi olla organisaatio tai kuluttaja.

Verkkolaskun tunnusomainen piirre on automaattisuus. Organisaatioiden välisessä laskutuksessa verkkolasku voidaan siirtää automaattisesti laskuttajan tai palveluntarjoajan järjestelmästä vastaanottajan taloushallinnon tai muuhun järjestelmään. Kuluttajalle lähetetty verkkolasku on kuluttajan valitsemaan palveluun lähetetty verkkolasku, josta on suora yhteys sähköiseen maksamiseen verkkopankissa.

Verkkolaskusta tuotetaan tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä, joka helpottaa laskun kierrätystä, hyväksyntää ja muuta käsittelyä sekä myyjän että ostajan toiminnoissa.’ (Tieken verkkolaskufoorumin määritelmä). Verkkolaskuina voidaan lähettää tavara- ja palvelulaskuja.

Sanomaa voidaan käyttää myös verkkokauppojen, kassajärjestelmien, korttitapahtumien sekä perintä- ja rahoituspalveluiden sähköiseen liittämiseen julkishallinnon taloushallintopalveluihin. Laskulla voidaan välittää myös konsernin tai organisaation sisäisten tapahtumien veloituksia.

Verkkolaskulla voi olla myös erillisiä sähköisessä muodossa olevia liitetiedostoja. Liitteiden välittäminen edellyttää kuitenkin sitä, että välittäjä ja vastaanottajan järjestelmä pystyvät käsittelemään liitetiedostoja. Verkkolaskun käsittely tehdään sähköisesti, eikä siitä ilman erityistä tarvetta tulosteta paperikopioita. Laskusta pitää kuitenkin olla valmius tulostaa kopio paperille, esimerkiksi viranomainen voi joissain tapauksissa vaatia sellaista. Verkkolasku säilytetään sähköisessä arkistossa. Sähköisellä laskulla tarkoitetaan kaikkia laskuja, jotka kulkevat eri muodoissa sähköisesti. Näitä ovat EDI-laskut, verkkolaskut ja skannatut laskut.

EDI-lasku

Nimi on lyhenne virallisesta EDIFACT- laskusta. EDI on kehitetty 80-luvulla suuryritysten tarpeisiin ennen verkkolaskukautta ja se perustuu kahden yrityksen väliseen hankinta-sanomien sähköistämiseen sekä niiden automaattiseen käyttöön kummankin tietojärjestelmissä. Hankinta-sanomat sisältävät laajan kirjon erilaisia sanomia, kuten esim. tarjouspyyntö-, tarjous-, tilaus-, tilausvahvistussanomat.

Välitysratkaisut pohjautuivat EDI/OVT- ratkaisuihin, joissa on käytetty ja käytetään edelleen EDIFACT- sanomastandardeja. EDI- lasku ei ole verkkolasku.

Finvoice

Finvoice on pankkien yhteistyössä kehittämä ja ylläpitämä verkkolaskuformaatti

Finvoice-välityspalvelu

Pankkien yhteinen palvelu, jossa laskut välittyvät Finvoice- muodossa pankkien välillä. Palvelun käyttö edellyttää sekä verkkolaskun lähettäjältä että vastaanottajalta sopimusta oman pankin kanssa. Asiakas voi sopimuksessa valtuuttaa niin sanotun aineistonhoitajan (tilitoimisto, verkkolaskuoperaattori, palvelutalo) lähettämään ja vastaanottamaan laskuaineistoja puolestaan.

Asiakkaan ja pankin väliseen sopimukseen liittyy palvelukuvaus ja ehdot, jolloin laskuttaja tietää mitä vastaanottajan kanssa on sovittu ja päinvastoin. Finvoicevälityspalvelu sisältää kuittausmenettelyn, jossa laskuttaja saa tiedon, jos laskua ei voida toimittaa vastaanottajalle välityspalvelusta noudettavaksi. Liitteitä ei voi välittää Finvoicessa.

e-lasku

e-lasku on pankkien yhdessä kehittämä ja rekisteröimä tuotenimi kuluttajien verkkolaskulle, jonka kuluttaja vastaanottaa verkkopankkiinsa.

JHS 155

(JHS-suositus Julkisen hallinnon suositukset (JHS) koskevat erityisesti sekä valtionhallintoa että kunnallishallintoa. JHS-järjestelmällä on laajasti annettu suosituksia tietohallinnon keskeisille osa-alueille ja tuettu näin koko julkishallinnon järjestelmien välistä yhteentoimi-vuutta. Suositukset hyväksyy julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA.)

Minimitietosisältö

Pakollisina kenttinä laskun minimitietosisältöön kuuluvat: laskuerän tiedot, laskun otsikkotiedot, laskun maksatus- ja viitetiedot, laskuttajan tiedot, laskun summatiedot, rivin otsikkotiedot, laskurivin hinnoitteluperusteet ja laskurivin summatiedot.

NET-posti-lasku

NetPosti on Postin tarjoama maksuton sähköinen asiointipalvelu. NetPostiin voi vastaanottaa esimerkiksi asiakaskirjeitä tai verkkolaskuja palveluun rekisteröityneiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä.

Suoraveloitus

Suoraveloituksessa pankki veloittaa antamallasi valtuutuksella laskut tililtäsi eräpäivänä ja tilittää ne laskuttajan tilille. Laskuttaja toimittaa sinulle erillisen ennakkoilmoituksen tiedoksi tulevista veloituksista.

Sähköpostilasku

Sähköpostilasku on paperiton lasku, joka toimitetaan sähköpostiviestinä tai sen liitteenä. Sähköpostilaskua ei voida käsitellä automaattisesti kirjanpidossa. Sähköpostilaskun sisältö ja ulkoasu vastaavat tavallista paperilaskua.. Sähköpostiliikenteessä haittana ovat tietoturva- ja virusuhat. Yksityisten kuluttajien usein vaihtuvat sähköpostiosoitteet voivat muodostaa ongelman laskun lähettämisvaiheessa. Sähköpostilaskun etuna on niiden arkistointimahdollisuus kotikoneelle.

Sähköinen lasku

Sähköisessä laskutuksessa laskuttaja lähettää maksajalle paperisen laskun sijaan sähköisen laskun. Verkkolaskuista ja sähköisistä laskuista puhutaan usein samassa yhteydessä ja niillä tarkoitetaan samaa asiaa, mutta sähköinen laskutus on kuitenkin määritykseltään laajempi ja sillä voidaan viitata varsinaisen verkkolaskun lisäksi myös kuluttajaverkkolaskuun tai verkkopankkilinkkiin. Siihen kuuluu myös EDI -laskut, sähköiset kirjeet (eKirje), sähköpostilaskut, skannatut laskut ja XML-laskut, joita nimitetään yleisesti verkkolaskuiksi.

Verkkolaskuosoitteisto

Verkkolaskuosoitteisto on kansallinen TIEKEn Verkkolaskufoorumin kehittämä palvelu, joka tarjoaa tietoa verkkolaskuja lähettävistä ja/tai vastaanottavista yrityksistä. Osoitteistoa ylläpitävät Verkkolaskufoorumin jäsen-operaattorit ja sen tavoitteena helpottaa sekä edistää suomalaisten yritysten verkkolaskutuksen käyttöönottoa.

Verkkolaskuformaatti

Verkkolaskuformaatteja on Suomessa useita. Se on verkkolaskun yksilöivä esitystapa, esim

Finvoice 1.3, einvoice 1.1 ja TEAPPS 2.7.

Verkkolaskuosoite

Verkkolaskuosoite on laskuttajan tai vastaanottajan osoite, jonka avulla verkkolaskut välitetään. Verkkolaskuosoite voi olla muotoa OVT- tunnus, IBANtunnus, Verkkolaskutili tai Verkkopalvelutunnus.

Verkkolaskun ulkoasu

XML-laskuissa kuva voidaan esittää selaimen avulla, saattaa myös olla kuvana esim. pdf-muodossa.

XML (eXtensible Markup Language).

XML (Extensible Markup Language) muistuttaa syntaksiltaan HTML:ää (Hypertext Markup Language): molemmilla kielillä kirjoitetut dokumentit muodostuvat tekstistä ja merkinnöistä eli tageista. HTML-dokumenteissa tageilla merkitään dokumentin raken­teellisia osia. XML:llä puolestaan kuvataan dokumentin sisältöä: elementtien nimet ker­tovat, minkälaista dataa ne sisältävät. XML:llä on mahdollista luoda itse juuri omaan dokumenttiinsa soveltuva kieli (toisin kuin HTML:llä, jossa elementit ovat ennalta määriteltyjä ja niiden määrä on rajattu). Kukin voi siten keksiä elementtien nimet ja attribuutit sekä määrätä niiden järjestyksen.

Välittäjä

Verkkolaskuja välittävä organisaatio, Suomessa verkkolaskuoperaattori tai pankki.

Välittäjäntunnus

Välittäjätunnus on verkkolaskun vastaanottajan laskujen välittäjänä toimivan operaattorin tai pankin tunnus. Välittäjätunnuksen perusteella verkkolaskuja välitetään operaattoreiden ja pankkien välisessä yhdysliikenteessä.

Yhdysliikennemalli

Yhdysliikennemallissa on verkkolaskuvälittäjien (operaattorit ja pankit) keskenään sopima toimintamalli sekä keskinäinen toimintatapa. Yhdysliikennemallia käyttävät verkkolaskuvälittäjät ovat myös sopimussuhteessa toisiinsa .

Varustettu ilmaisella Atlassian Confluence Community License-lisenssillä, joka on myönnetty hankkijalle TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry / Finnish Information Society Development Centre. Evaluoi Confluencea tänään.

Adaptavist ThemeBuilderKäytössä

Kirjaudu sisään

Valikko ☰

Adaptavist ThemeBuilder EngineAtlassian Confluence