ITK-ajatuspaja: Eikö digitaidoilla ole merkitystä?

Skip to end of metadata
Go to start of metadata


 



Digitaidot ovat vahvasti mukana opetusalan ammattilaisen työssä. Työvälineet on integroitu osa arkea, mutta uusien taitojen omaksumisen tulee olla agendalla kaiken aikaa. Tekninen osaaminen on vain pieni osa työtä. Muutos koetaan laajempana - työmetodeissa, menetelmissä ja itse asiassa siinä, mitä opetusalan ammattilaisen työ tänä päivänä ja huomenna on.

Järjestimme ITK-päivillä Hämeenlinnassa 5.4.2017 koulutus- ja opetusalan ammattilaisille ajatuspajan aiheesta Miten koulutus vastaa työn muutokseen? Runsas osanotto ajatuspajaan todisti, että aihe on opetusalan arjessa läsnä ja se kiinnostaa. Opetusalallakin on jo koettu se hype, että uudet digitaidot eivät yksin ratkaise työn muutosta ja sitä tarvetta ja tukea, mitä opiskelijat tarvitsevat.

 


Kolmannes lähitulevaisuuden työnimikkeistä ja niissä tarvittavista taidoista ei ole vielä edes tiedossa!


 

Ajatuspajassa pohdimme digitalisoitumisen tuomia mahdollisuuksia omaan työhön ja opettajuuteen yleisesti. Suurimmiksi mahdollisuuksiksi osallistujat näkivät digitalisaation tuoman helpon tiedon jakamisen, itseohjautuvuuden ja oman osaamisen kehittämisen valtavat mahdollisuudet. 

Seuraavassa linjaan kolme vahvaa teemaa, jotka ajatuspajaan osallistuneet kokivat tulevaisuuden mahdollisuuksiksi opetusalan ammattilaisen työssä.

1) Työyhteisö- ja työkykytaidot, opettajuuden ”uberisaatio”

Oman ammatin muutoksessa painottuivat työyhteisötaitojen ja työkykytaitojen ylläpitäminen. Puhuttiin opettajuuden uberisaatiosta, jossa opettajuus määritellään uudella tavalla sitä mukaan kuin myös oppiminen määritellään uudelleen – ei vain luokkahuoneessa tai kurssilla tapahtuvaksi tilanteeksi, vaan pieninä paloina arjessa, itse opetustilanteen jälkeen soveltavana osaamisen kehittämisenä. Tämä muutos toki koettiin myös haasteeksi, joka murtaa vanhakantaista opettajuuskäsitettä rajusti.  

2) Coachaaminen, palautteen antaminen, opiskelijan vahvuusalueiden tukeminen

Samalla kun digitalisaatio muuttaa oppimisen käsitystä ja itse oppimistapoja, opetusalan ammattilaiselta odotetaan opiskelijoiden yksilöllisempää coachaamista, tukea, virikkeitä ja ohjausta. Tähän muutokseen osuu myös palautteen antamisen kyky, joka ohjaa opiskelijaa innostumaan, oivaltamaan ja rakentamaan itseluottamusta ja sitä kautta itseohjautuvuutta.

3) Tiedon jäsentäminen, tulkinta ja lähdekritiikin taito

Oppiminen nähtiin pitkälti löydetyn tiedon tulkintana, jäsentämisenä sekä oikeana lähdekritiikkinä ja tiedon oikeellisuuden arviointina. Suuri tietomäärä ja sen helppo löydettävyys haastavat opetusalan ammattilaisia ohjaamaan opiskelijaa määrittämään ja arvioimaan tietoa, jäsentämään ja tulkitsemaan sitä.  

 

ITK-päivien ajatuspajan anti on erittäin mielenkiintoinen myös, kun sen suhteuttaa maailmanlaajuisiin tutkimuksiin. Muun muassa Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, Future of Jobs, 2016) julkaiseman raportin mukaan työn tulevaisuus nojaa pitkälti tiedon jäsentämisen ja data-analysoijien harteilla. Näistä osaajista on huutava pula. Opettajuus on suurten haasteiden äärellä, sillä samaisen raportin mukaan kolmannes lähitulevaisuuden työnimikkeistä ja niissä tarvittavista taidoista ei ole vielä edes tiedossa! Varmaa on, että oppimaan oppimisen taidot ovat tulevaisuudessakin keskiössä.

 

Katri Tanni
Ajatuspajan takoja
katri.tanni[at]tieke.fi



 

 

Varustettu ilmaisella Atlassian Confluence Community License-lisenssillä, joka on myönnetty hankkijalle TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry / Finnish Information Society Development Centre. Evaluoi Confluencea tänään.

Adaptavist ThemeBuilderKäytössä

Kirjaudu sisään

Adaptavist ThemeBuilder EngineAtlassian Confluence