Millä tolalla on järjestöjen digiosaaminen?

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Digitalisaatio järjestöissä -kuvituskuva

 

 

Digitalisaatio on jalkautunut järjestöjen arkeen. Olemme hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria. Käsitykset digitalisaation vaikutuksista ja roolista sekä ylipäätään termin ymmärtäminen vaihtelevat kuitenkin paljon.

Parhaimmillaan digitalisaatio helpottaa organisaation arkea erilaisten ratkaisujen tehostaessa tavoitteiden toteutumista ja prosessien parantamista, oli sitten kyseessä pieni yhdistys tai valtakunnallinen liitto.

Muutos alkaa olemassa olevien käytäntöjen tarkastelusta sekä uudenlaisen toimintakulttuurin kehittämisestä. Pohdittaessa järjestöjen digitaalisen osaamisen tilaa esiin nousevat erityisesti seuraavat asiat:

  1. Digitalisaation mahdollisuuksien ymmärtäminen osana koko järjestön toimintaa.
  2. Johtajan rooli digiosaajana ja uudistusten realistisena jalkauttajana.
  3. Palvelujen yhteentoimivuus niin, että kaikki järjestön toimijat voivat digitaalisia resursseja hyödyntää.
  4. Budjetin ja aikataulun realistinen laadinta.

Suunnitelmallisesti johtaen

Tekemisen ja kehittämisen realismi lähtee strategisesta suunnittelusta, johtamisesta ja uudistusten määrittelystä oman järjestön ehdoilla. Askel kerrallaan tehdyt uudistukset ja eri työkalujen integroiminen toimimaan tehokkaasti yhteen ovat olennainen osa kokonaisuutta.

 


Suomessa ollaan hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria.

- Piritta Seppälä


 

Digiin ei pidä rynnätä, ellei uudistumista voida perustella konkreettisesti ja hyötynäkökulmasta henkilöstölle, luottamushenkilöille ja jäsenistölle. Hyvinä perusteina uusille toiminnan malleille ja ratkaisuille voidaan nähdä niin ajankäytön tehostuminen kuin jäsenpalvelun ja -kokemuksen parantuminen.

Yhdessä kehittäminen, selkeä ohjeistus ja kunnollinen perehdytys ennakoivat onnistunutta uudistusta ja pitkän tähtäimen hyötyjä. Sisäänajo tulee suunnitella osana kokonaisuutta, ja tästä ovat vastuussa ensin johtajat, sitten muut järjestön avainhenkilöt. Koulutusta työkalujen käyttöön voi hankkia myös järjestön ulkopuolelta.

Hyvälle näyttää

Järjestöjohtajan ja sitä kautta henkilöstön positiivinen suhtautuminen uudistamiseen luo otollisen pohjan niin pienille digiaskelille kuin laajemmille strategisille toimenpiteille.

Suomessa ollaan hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria. Olemme jo nähneet esimerkkejä niin avoimen viestinnän ja valmistelukulttuurin vaikutuksista suurtapahtumien järjestämisessä digipalveluiden avulla kuin rohkeasti toimintaa uudistavien johtajien roolista koko organisaation kehittämisessä.

 

Kirjoittaja Piritta Seppälä on järjestöjen digitalisaatiosta kirjaa tekevä tietokirjailija sekä viestintäyrittäjä ja -kouluttaja.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Tiedosta-lehdessä 2/2017.


 

Järjestödigi-kartoituksesta lisää perspektiiviä

Järjestödigi-kartoitus selvitti suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kartoitus tehtiin tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa Avoine Oy:n, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Viestintä-Piritta Oy:n yhteistyönä.

Kartoituksen 383 vastaajaa olivat järjestöjen työntekijöitä, johtajia, kehittäjiä, viestijöitä ja luottamushenkilöitä lähes kaikilta järjestösektoreilta. Tulokset julkaistiin joulukuussa 2017.

 

Varustettu ilmaisella Atlassian Confluence Community License-lisenssillä, joka on myönnetty hankkijalle TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry / Finnish Information Society Development Centre. Evaluoi Confluencea tänään.

Adaptavist ThemeBuilderKäytössä

Kirjaudu sisään

Adaptavist ThemeBuilder EngineAtlassian Confluence