Digiloikka on päivän sana, mutta ei välttämättä pienyrityksissä vielä tätä päivää. Esimerkiksi kuljetusalalla noin joka kolmannessa yrityksessä tilausten vastaanotto on kokonaan digitalisoimatta. Miten loikata sähköiseen aikaan?

Toimintojen sähköistäminen on luultua edullisempaa

Digitalisaatio on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n verkottajan Jari Salon osaamista. Hänellä on myös tuntumaa pienyritysten digitalisaation haasteisiin.

Salon mukaan digitalisaation esteeksi nousee harvoin pienyrityksen talous. Hän kertoo esimerkin: ”Toiminnan sujuvoittamisen kannalta tarpeellisen sovelluksen hankkiminen maksaa yritykselle usein vain summan, joka kuluu yrittäjältä helposti illallisen tarjoamiseen parille asiakkaalle.”

Toki taloudellista investointia voi esittää syynä perinteisissä toimintatavoissa pysymiseen. Tämä syy kuitenkin peittää usein alleen muita syitä, johon pitää pureutua.  

Digitalisoiminen vaatii rohkaistumista

Usein pienyrittäjä hoitelee kaikenlaisia yrityksensä asioita juoksujalkaa. Logistiikka-alalla yrittäjän työpäivät kuluvat helposti juoksevien asioiden pyörittämiseen autolla ja paperilla.

Salon mukaan digitalisoiminen vaatii yrittäjällä rohkeutta pysähtyä ja miettiä, mihin aikansa käyttää. Oleellista on kysyä: mihin käytän aikani nyt ja miten voisin käyttää aikani järkevämmin digitalisoimalla työtäni?

Yrittäjä – mihin aikasi käytät?

Yrittäjästä voi tuntua korkealta portaalta ryhtyä yksin miettimään ajankäyttöään. Salo toimii asiantuntijana TIEKEn, Työterveyslaitoksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja TTS Työtehoseuran TuotTo- yhteishankkeessa, jota Euroopan sosiaalirahasto (ESR) rahoittaa. TuotTo tarjoaa yrittäjälle mahdollisuuden keskustella asiantuntijoiden kanssa ja pähkäillä ajankäyttöä yhdessä.

Suomalaiset pienyritykset poikkeavat paljon toisistaan digitalisaatiokehityksensä suhteen. Kehittyminen lähtee nykytilan tunnistamisesta. Tärkeintä on hahmottaa se, mitä toimintoja kannattaa ryhtyä sähköistämään yrittäjän ajankäytön tehostamiseksi.

Pähkäilyapua TuotTo-hankkeen asiantuntijoilta

TuotTo-hankkeen asiantuntijat auttavat yrittäjää jäsentämään ja valitsemaan kehityskohteita, joihin yrittäjän kannattaa todella panostaa. Yhteisvoimin on helpompi ratkaista, minkälaiset kehitysponnistukset olisivat realistisia juuri sinun yrityksessäsi.

Realistinen kehittämissuunnitelma ottaa huomioon sen, että toimintaprosessien ja -mallien digitalisoiminen vie yrittäjän aikaa – nyt erilaisiin asioihin kuin aiemmin. Vain sellaiseen muutokseen kannattaa investoida, jonka avulla voimavarat saadaan entistä paremmin käyttöön.

 


Kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto TTS Työtehoseurasta haastatteli artikkelia varten TIEKEn verkottajaa Jari Saloa.

Lisätietoja ja yhteystiedot

Tutustu TuotTo-hankkeen verkkosivuihin>>

Ota yhteyttä TIEKEn verkottaja Jari Saloon, jari.salo[at]tieke.fi, 043 820 0936

 

 

Järjestödigi 2018 -kartoituksen tunnuskuva

Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kyseessä on toista kertaa toteutettava järjestöjen ja yhdistysten digitalisaatiota ja viidettä kertaa järjestösomen tilaa Suomessa kartoittava kokonaisuus.

Digitalisaatio koskettaa meitä kaikkia. Digitalisaation kehitys haastaa myös järjestöjä ja yhdistyksiä pohtimaan olemassa olevia toimintamalleja ja antaa mahdollisuuksia luoda uusia ja joustavampia tapoja toimia sähköisten palveluiden avulla.

Kysely on tarkoitettu järjestöjen ja yhdistysten toimijoille, viestijöille, työntekijöille, luottamushenkilöille ja johtajille, mutta vastata voi myös muussa järjestöroolissa. Keräämme vastauksia kaikilta järjestösektoreilta ja eri kokoisista järjestöistä. Jokainen vastaus on arvokas ja vahvistaa koko suomalaisen järjestökentän tilan hahmottamista aihepiirien tiimoilta.

Kartoituksen linkkiä voi vapaasti jakaa sosiaalisessa mediassa. Kysely on avoinna perjantaihin 26.10. saakka.

 


Kyselyyn pääsee vastaamaan tästä linkistä:

http://bit.ly/jarjestodigikartoitus-2018


 

Kartoituksen toteuttavat yhteistyössä Avoine Oy, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja Viestintä-Piritta Oy.

Haluamme Järjestödigi-kartoituksen tekemällä

  • tarjota järjestöille tietoa digitalisaation, viestinnän ja somen tilasta Suomessa
  • antaa järjestöille mahdollisuuden peilata omaa tilannettaan tuloksiin
  • esitellä konkreettisia vinkkejä järjestöjen tavoista toimia aihepiirin saralla
  • sekä pitää yllä keskustelua digiosaamisen ja digitalisaation merkityksestä järjestökentällä.

Kyselyn kokonaan täyttäneiden kesken arvomme:

  • 3 lippua TIEKEn Vaikuta ja vaikutu - Osaamisen uusi taajuus -tapahtumaan 25.10.2018
  • 1 osallistumisen Viestintä-Pirittan kevään 2019 avoimiin koulutukseen (kesto 3 tuntia)
  • 2 kpl Lippu.fi-lahjakortteja (á 50€)

Seminaariliput arvotaan 16.10.2018 mennessä vastanneiden kesken. Muut palkinnot arvotaan kartoituksen julkistamistilaisuuden jälkeen ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

 

Kartoituksen tulokset ja julkaisutilaisuus 13.12.2018

Kartoituksen tulokset julkaistaan Helsingissä Kansallismuseon seminaaritilassa Karhunpesä. Tapahtuma on aamiaistilaisuus, jonka yhtenä tavoitteena on tuoda yhteen järjestöihmisiä ja tarjota mahdollisuus myös keskinäiseen verkostoitumiseen.

Tilaisuuden ohjelma koostuu järjestödigi- ja -sometulosten julkaisusta. Esittelijöinä toimivat Avoine Oy:n Tuomo Heikkilä, TIEKE ry:n Hanna Vuohelainen ja Viestintä-Piritta Oy:n Piritta Seppälä. Järjestösome-osuuden yhteydessä Viestintä-Pirittan Piritta julkaisee perinteiseen tapaan myös Järjestösome-trendit 2019.

Julkaisutilaisuuden ohjelma:

8.30Aamiainen
9.00 - 9.45Järjestödigi-tulosten esittely
9.45 - 10.15Tauko ja verkostoitumista
10.15 - 11.00Järjestösome-tulosten esittely ja Järjestösome-trendit 2019

 

Tilaisuus järjestetään Kansallismuseolla, osoitteessa Mannerheimintie 34. Sisäänkäynti on kokoustilojen ovesta A2, katutasosta pääoven oikealta puolen.  

Osallistujat saavat ilmaisen sisäänpääsyn Kansallismuseon näyttelyihin saman päivän aikana. Museon sisäänpääsytarra on voimassa koko päivän ajan klo 11-18.

Aamiaistilaisuuteen mahtuu 80 ensimmäistä ilmoittautunutta ja sen hinta on 49 € + alv 24%.

 

 


Lisätiedot:

Hanna Vuohelainen, hanna.vuohelainen [at] tieke.fi, +358 50 587 4284

 

 

Uusi verkkolaskuosoitteisto on ollut käytössä puoli vuotta.

Verkkolaskuosoitteisto uudistettiin toukokuussa. Palvelu on osoittautunut onnistuneeksi ja on saanut paljon positiivista palautetta. Erityisesti palvelun nopeus on parantunut huomattavasti.

Pieniä vikoja on tullut esiin, pääasiassa tietojen tuonnissa verkkolaskun välittäjiltä verkkolaskuosoitteistoon. Kaikki viat on pystytty korjaamaan.

Vahingossa vanhoja tietoja

Verkkolaskuosoitteiston uudistamisen yhteydessä kaikki verkkolaskuvälittäjät toivat niiden asiakkaidensa tiedot, joilla oli voimassa oleva sopimus verkkolaskujen välittämisestä. Joidenkin yritysten kohdalla tuotiin kuitenkin vahingossa vanhentuneita tietoja, mikä valitettavasti saattoi aiheuttaa harmia näille yrityksille.

Verkkolaskuosoitteistossa olevien tietojen pitäisi olla oikein. Suurimmalla osalla yrityksistä ja organisaatioista näin onkin. Kuitenkin joidenkin yksittäisten verkkolaskuosoitteiden kohdalla tiedon oleminen verkkolaskuosoitteistossa ei kerro sitä, voiko verkkolaskuosoitteeseen lähettää verkkolaskuja.

Onko verkkolaskukosoite aktiivisessa käytössä vai ei, siitä tietää parhaiten verkkolaskuosoitteen haltija, siis yritys tai organisaatio itse. Verkkolaskuvälittäjillä tätä tietoa ei välttämättä ole.

Jos virheitä, niin ole yhteydessä omaan vekkolaskuvälittäjään

Jos yritys tai organisaation huomaa, että verkkolaskuosoitteistossa oleva verkkolaskuosoite ei ole käytössä tai tiedoissa on virheitä, niin yritysten ja organisaatioiden edustajia pyydetäänkin olemaan aktiivisesti yhteydessä omaan välittäjäänsä ja pyytämään omien tietojensa päivittämistä.

Verkkolaskuosoitteistoa kehitetään edelleen

Verkkolaskuosoitteistoa kehitetään jatkuvasti ja käyttäjiltä pyydetään palautetta ominaisuuksista, joita osoitteistossa toivottaisiin olevan.

Verkkolaskuosoitteistossa on mukana kaikki suomalaiset verkkolaskuvälittäjät. Lisäksi osoitteiston on liittynyt välittäjiä myös muista Pohjoismaista.

 

 

 

MyData2018-seminaarissa Helsingissä esiteltiin henkilökohtaisten tietojen (datan) käsittelyä, haasteita ja mahdollisuuksia. Seminaarin järjesti MyData-verkosto, jonka edistää jokaisen ihmisen oikeutta hallinnoida omaa itseään koskevaa dataa: tietää mihin sitä on tallennettu, mihin sitä käytetään, kellä on siihen pääsyoikeus ja että ihmisellä on myös oikeus siirtää itseensä liittyvää dataa sähköisten palveluiden välillä. MyData-verkosto on kansainvälinen verkosto ja se edistää yksilön oikeuksia omaan dataansa eri tasoilla. MyData-verkosto on järjestäytymässä omaksi järjestöksi ja ilmeisesti järjestön virallinen sijaintipaikka tulee olemaan Suomessa.

MyData julistus

MyData-verkosto julkisti tänä vuonna myös MyData julistuksen (the MyData Declaration), jossa täsmennetään mihin MyDatan käsittely perustuu ja mihin tähdätään. Pääajatukset julistuksessa ovat: luottamuksen synnyttäminen, ihmisen oikeus hallita dataansa ja datan käytön hyödyn jakaminen reilusti organisaatioiden, ihmisten ja yhteiskunnan välillä. MyData-verkosto toivoo myös mahdollisimman monen yksityisen henkilön ja organisaation käyvän allekirjoittamassa julistuksen.

MyData-julistus löytyy osoitteesta https://mydata.org/declaration/.

Data oikeudet

MyData2018-tapahtumassa yksi näkökulma henkilökohtaiseen dataan oli jokaisen ihmisen oikeuksia dataan ja mitä sillä käytännössä tarkoitetaan. Siis periaatteessa jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus hallinnoida hänestä tallennettua, omaan henkilöönsä liittyvää dataa ja määritellä keillä on tähän dataan pääsyoikeus ja mihin tätä dataa saa käyttää. Tähän on pyritty mm. tietosuojadirektiivillä. Asia ei ole kuitenkaan aivan mustavalkoinen ja alla muutama poiminta seminaarissa aiheesta nousseista kysymyksistä.

Yksilön etu vastaan yleinen etu?

Ihmisellä on siis oikeus päättää sulkea omaan henkilöönsä liittyvän datan käsittely- ja katseluoikeus. Tämä on selvä mutta tähän liittyy kysymys tai ristiriita ihmisen henkilökohtaisen ja yleisen edun välillä. Esimerkiksi miten pitäisi toimia hätätilanteissa, joissa laajemman ihmisjoukon suojaaminen edellyttää pääsyn yhteen ihmiseen liittyvään dataan? Jos ihminen on kieltänyt ulkopuolisilta pääsyn omaan dataan, niin pitäisikö viranomaisella tai jollakin muulla taholla olla oikeus päästä esimerkiksi henkilön rokotetietoihin, koulutustietotoon, taloustietoon tai olinpaikkatietoihin? Ongelma on aika teoreettinen mutta periaatteellisella tasolla pelisäännöt pitäisi pystyä luomaan.

Ristiriita voi nousta myös yksilön ja yritysten välille. Jos ihminen on ostanut tuotteen, jossa osoittautuu vaaralliseksi luokiteltu virhe. Ostosta on jäänyt dataa yrityksen tietokantoihin mutta ihminen kieltänyt pääsyn siihen. Tuotteen valmistanut tai myynyt yritys haluaa tiedottaa kaikille tuotteen ostaneille asiasta mutta henkilö on kieltänyt yritykseltä pääsyn hänen henkilökohtaiseen dataan. Kuinka yritys voi varoittaa henkilöä tällaisissa tilanteissa? Ajaako potentiaalinen vaaratilanne yksilön henkilökohtaisen edun edelle? Jos ajaa, niin kuinka määritellään missä menee raja jolloin yksilön suojan voi kumota?

Taloudellisen hyödyn jakaminen?

Keskustelussa datan omistajuudesta korostuu usein myös datan taloudellisen hyödyn kerääntyminen isoille yrityksille. Tällöin keskiössä ei olekaan yhtä ihmistä koskeva data vaan ryhmätaso. Ihmisiä profiloidaan henkilökohtaisen tietojen perusteella eri ihmisryhmiin kuuluvaksi ja tätä tietoa käytetään pääosin kaupallisiin tarkoituksiin.  Yksittäinen ihminen siis tuottaa dataa, mutta onko yrityksillä oikeus myydä dataa ja kerätä sen datan myynnistä voittoja? Google, Facebook tai Über myyvät ihmistä keräämänsä datan ja tekevät myynnillä valtavia voittoja.  Eikö silloin olisi kohtuullista, että myös datan tuottavat tahot eli yksittäinen henkilö saisi tästä datasta myös taloudellista hyötyä? Onko Googlen sähköpostin tai halvan taksin käyttö riittävä korvaus henkilökohtaisen datan luovuttamisesta? Pitäisikö ihmisillä olla oikeus myös kieltäytyä datan luovuttamisesta palveluiden käytössä ja olla mahdollisuus vastaavaan maksulliseen palveluun?

Kellä oikeus korjata virheellinen tieto?

Vuorostaan kuinka voidaan varmistaa persoonaan liittyvä datan oikeellisuus?  Tietosuojadirektiivi antaa ihmiselle oikeuden saada tietää mitä hänestä on tallennettu, mutta miten menetellään, jos data osoittautuukin virheelliseksi?  Esimerkiksi lääkäri on kirjoittanut virheellistä tietoa henkilön potilaskertomukseen, niin kuinka ihminen voi korjata virheellisen datan?  Samoin millä perusteella ihmisellä on oikeus pyytää oman persoonaan liittyvän datan korjaamista?  Painaako lääkärin sana enemmän kuin asiakkaan?

 

Lisätietoja MyDatasta

Lisätietoja MyData2018-seminaarista.https://mydata2018.org/

MyData-selvitys http://okffi.github.io/mydata/fi_2018.html

 

 

Keväällä käynnistynyt InPromptu-hanke edistää heikot digitaaliset perustaidot omaavien tieto- ja viestintäteknistä osaamista. Hankkeessa tuetaan paikallisia työttömien yhdistyksiä järjestämään digitaitojen valmennusta. Yhdistykset järjestävät toimintaa työtä vaille oleville, mutta ovet ovat avoimena myös muille heikot digiperustaidot omaaville.

Yhdistyksillä on tärkeä rooli oman alueensa työtä vailla olevien tavoittamisessa ja digitaitojen edistämisessä. Hankkeessa kootaan valtakunnallinen työttömien yhdistyksen verkosto, joka yhdessä hanketoteuttajien kanssa auttaa yhdistyksiä kehittämään toimintaansa lisäämällä toimijoiden tieto- ja viestintäteknisiä sekä yhteisöllisen työskentelyn taitoja.

Paikallisia yhdistyksiä tuetaan ohjaajien kouluttamisella, yhteisillä materiaaleilla sekä neuvontatyöllä. Tavoitteena on, että paikallisyhdistykset järjestävät ja tarjoavat digitaitojen valmennusta omille kävijöilleen.

Yhdistysten toimijaverkostoa on ryhdytty kokoamaan keväällä 2018. Yhdessä yhdistysten kanssa tarkennamme osaamistarpeita ja luomme pohjaa verkoston työskentelylle syksystä 2018 lähtien. Rinnalla tuemme paikallisyhdistyksiä digiosaamisen kehittämisessä ja pajatoiminnan ja vertaisohjauksen järjestämisessä.

Toivomme, että hankkeen kautta yhdistykset saavat konkreettista hyötyä omaan toimintaansa ja digitaitojen perusvalmennusta mahdollisimman monen ulottuville.

InPromptu - tukea digiosaamiseen -hankkeen työskentelyaika on maaliskuusta 2018 syyskuun 2020 loppuun. Hanke toteutetaan TIEKEn ja Helsingin Työkanava HeTy ry:n yhteistyönä ESR-rahoituksella.

 

 


Lisätiedot:

Hanna Vuohelainen, digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja, hanna.vuohelainen[at]tieke.fi, 050 587 4284

 

 

TuotTo-hankkeella tehokkuutta yrityksen toimintaan

TuotTo- eli Tuottavat toimintamallit -hankkeella pyritään kehittämään pk-yritysten logistisia toimintoja ja työhyvinvointia niin, että ne vastaavat nykyajan haasteisiin. Hankkeessa tarkastellaan yritysten toimintaa eri näkökulmista: tietojärjestelmien toimivuudesta ja niiden käytöstä, yritysten sisäisestä ja partnerien välisestä yhteentoimivuudesta, henkilöstön tietoteknisestä ja muusta osaamisesta, työympäristön siisteydestä ja turvallisuudesta sekä henkilösuhteiden toimivuudesta. Hankkeessa mukana olevat yritykset saavat ”kuntokartoituksen” sekä ohjeita ja ideoita toimintojensa kehittämiseen.

Tukea tietojärjestelmien käyttöön ja hankintaan

Toimivat ja tehokkaat tietojärjestelmät ovat oleellinen osa yrityksen toimivaa logistiikkaa. TuotTo-hankkeessa on havaittu, että monissa yrityksissä järjestelmät vastaavat tarpeita ja niiden käyttö on tehokasta. Toisaalta kaikissa yrityksissä järjestelmät eivät keskustele keskenään, jolloin samat tiedot joudutaan tallentamaan manuaalisesti useampaan järjestelmään. Myös uusien järjestelmien hankinnassa on ongelmia, sillä aina ei osata hankkia tietoa tarpeita vastaavista järjestelmistä.

TuotTo-hanke pyrkiikin antamaan vinkkejä ohjelmistoratkaisuista tai vähintäänkin ominaisuuksista, joita järjestelmän olisi tarpeen sisältää. Myös sähköiseen tiedonsiirtoon yrityksen järjestelmien ja myös partnereiden välillä annetaan opastusta.

Tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien tunnistaminen hyödyttää yritystä

Hankkeessa on havaittu, että henkilöstön tietotekniset valmiudet ovat varsin moninaiset. Samassa yrityksessä yksi työntekijä saattaa käyttää sujuvasti kaikkia järjestelmän toimintoja ja hänen tietotekniset taitonsa ovat varsin monipuoliset, toinen käyttää vain joitakin tärkeimmistä toiminnoista ja kolmas henkilö ei halua koskea koko järjestelmään ja tietotekniset taidotkin ovat puutteelliset.

Jotkut työntekijät ovat varsin valveutuneita sovellusten käyttäjiä. He etsivät internetistä työtään tukevia sovelluksia ja käyttävät kotonaan näitä. He suunnittelevat tuovansa nämä sovellukset yritykseen muidenkin käyttöön, koska näkevät niiden parantavan yrityksen toimintaa ja tehostavan työtä. Toiset henkilöt taas kokevat tietotekniikan olevan ”välttämätön paha”. Joissain yrityksissä myös eri toimipaikkojen välillä on eroja järjestelmien käytössä ja henkilöstön tietoteknisessä osaamisessa. Tällainen luonnollisesti vaikeuttaa toimintaa, koska yhtenäinen käyttö tukee yrityksen sujuvia toimintaprosesseja.

Työnantajien suhtautuminen henkilöstön tietoteknisiin valmiuksiin vaihtelee paljon. Monissa yrityksissä pidetään tärkeänä, että henkilöstöllä on riittävät taidot hyödyntää tietotekniikkaa tarvittavassa laajuudessa. Joissakin yrityksissä tätä ei koeta tarpeellisena, eikä henkilöstön tietoteknisiin taitoihin nähdä tarvetta panostaa.

TuotTo-hankkeen yhteydessä osallistujat tekevät Tiviittori-testin, jonka tuloksena jokainen testin suorittaja saa henkilökohtaisen arvion omista tieto- ja viestintäteknisistä (tvt) taidoistaan. Yrityksen johto saa tuloksista yhteenvedon, jonka perusteella voidaan järjestää tarpeellista koulutusta.

Työympäristöissä on huomattavia eroja

Yritysten työympäristö pyritään usein pitämään siistinä ja työkalut järjestyksessä ja helposti saatavilla. Monissa yrityksissä on kuitenkin vuosien mittaan kertynyt tavaraa, jonka oikea paikka olisi ehkä kaatopaikka eikä epämääräisesti nurkissa tai lattioilla aiheuttaen kaatumisriskin. Joissakin yrityksissä jopa työkalut ovat hukassa ja niiden etsimiseen menee päivittäin työaikaa. Näihin ongelmiin saadaan TuotTo-hankkeen havainnointikierroksen avulla apua ja vinkkejä. TuotTo-hankkeesta saatu palaute voi avata silmät näkemään epäkohtia, jotka voivat olla jopa työturvallisuusriski ja jotka on korjattava pikaisesti. TuotTo-hankkeessa kiinnitetään huomiota myös pelastussuunnitelmien olemassaoloon, lääkekaappien sijaintiin ja sisältöön sekä työtilojen ilmanvaihtoon ja valaistukseen.

Työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota

Osallistuvissa yrityksissä ovat johdon ja henkilöstön välit yleensä hyvät. Hyvä työilmapiiri tuntuu vallitsevan ennen kaikkea yrityksissä, joissa on nuori tai nuorekas johto. Jotkut johtajat delegoivat myös hallinnolliset tehtävät päästäkseen itsekin ”sorvin ääreen”. Tällaiset esimiehet herättivät luottamusta työntekijöissä ja nämä kääntyivät mielellään johtajan puoleen erilaisissa ongelmatilanteissa.

Hankkeeseen osallistuvien yritysten joukossa on myös sellaisia, joissa johdon ja työntekijöiden välit voisivat toimia paremminkin. Tällaisiinkin tilanteisiin TuotTo-hanke pyrkii tuomaan ratkaisuja. Usein kyseessä ovat kommunikaatio-ongelmat johdon ja henkilöstön välillä ja sen seurauksena luottamuksellisen ilmapiirin puute.  

TuotTo-hanke suosittelee säännöllisten palaverien järjestämistä yrityksen yhteisistä asioista, sillä yleensä henkilöstö haluaa kuulla, miten yrityksellä menee ja mitä uutta on mahdollisesti tulossa omaan työhön, esimerkiksi työkoneiden hankintojen muodossa. Henkilöstön mielestä on hyvä tietää asioista myös heikoissa tilanteissa, kuin olla kokonaan tietämätön.

Kaikki hankkeessa mukana olevat yritykset näkevät, että TuotTo-hankkeesta on heille hyötyä. Hanke on tuonut yrityksiin uusia ajatuksia ja ratkaisuja ongelmiin, joiden kanssa on ehkä painittu jo pitkään ja joihin ei ole jostain syystä löydetty hyvää lähestymistapaa.

Haluatko yrityksesi kuntokartoituksen? Vielä ehdit mukaan TuotTo-hankeeseen

Hanke jatkuu vuoden 2019 kesäkuun loppuun asti.

Hanke on ESR-tuettu ja siihen osallistuminen on yrityksille edullista, osallistumismaksu on vain 75-500 € yrityksen koosta (liikevaihto ja henkilöstömäärä) riippuen. Lisäksi yritykseltä kuluu 0,5 – 2 henkilötyöpäivää hankkeeseen mukaan tulevaa henkilöä kohti.

Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä Jari Saloon tai Heikki Laaksamoon.

Lisätietoja hankkeesta:

Tietoa TuotTo-hankkeesta ja mukanaolevista yrityksistä löytyy verkkosivuilta.

Ota yhteyttä:

  • Jari Salo, jari.salo[at]tieke.fi, 043 820 0936, TIEKE
  • Heikki Laaksamo, heikki.laaksamo[at]tieke.fi, 040 835 0032, TIEKE

 

Verkkolaskuosoitteisto uudistuu

 Uusi verkkolaskuosoitteisto otettu kokonaisuudessaan käyttöön 29.6.2018 ja vanha verkkolaskuosoitteisto poistettu käytöstä.

 Uusi verkkolaskuosoitteisto (www.verkkolaskuosoite.fi) otettu kokonaisuudessaan käyttöön 29.6.2018 ja vanha verkkolaskuosoitteisto poistettu käytöstä.

Tietojen ajantasaisuus ja oikeellisuus

Uudessa verkkolaskuosoitteistossa parannetaan tietojen ajantasaisuutta ja oikeellisuutta.

Verkkolaskuosoitteistossa on parannettu tietojen hakumahdollisuuksia ja tietojen luokittelua. Yritykset ja organisaatiot voivat esimerkiksi itse määritellä verkkolaskuosoitteensa nimen, joka voidaan nimetä kuvaamaan vaikka verkkolaskuosoitteen käyttötarkoituksesta.

Tietojen ajantasaisuus parantuu sillä, että verkkolaskuvälittäjät pystyvät paremmin automatisoimaan tietojen päivityksen ja nopeuttamaan tätä kautta muutosten kirjautumista uuteen verkkolaskuosoitteistoon.

Uudessa verkkolaskuosoitteistossa voi yritys tai organisaatio merkitä osoitteensa aktiiviseksi tai passiiviseksi. Aktiivinen osoite on sellainen, johon voidaan lähettää verkkolaskuja. Passiviinen osoite on vuorostaan sellainen, johon yritys tai organisaatio ei halua vastaanottaa verkkolaskuja tai on väliaikaisesti pois käytössä. Passiivista osoitetta ei näytetä osoitteiston hakutuloksissa.

Asikastiedot tarkistettu

Verkkolaskuosoitteisto ovat kaikki verkkolaskuvälittäjät tarkistaneet omat asiakastietonsa. Tämä tarkoittaa sitä, että yritystiedot eli y-tunnus ja yrityksen nimi on tarkistettu Patentti- ja rekisterihallituksen yritystietojärjestelmästä. Samoin verkkolaskunvälittäjät ovat tarkistaneet välityssopimuksien voimassaolon.

Tarkistuksista huolimatta on saattanut kuitenkin tapahtua joitakin inhimillisiä virheitä, joiden seurauksena on esimerkiksi yrityksen verkkolaskuosoite jäänyt pois taikka sen nimi muuttunut. Jos tällainen virhe havaitaan, niin yrityksen tai organisaation edustajia pyydetäänkin olemaan yhteydessä omaan verkkolaskuvälittäjäänsä, jotta virhe saataisiin korjattua.

Kehitetään edelleen

Nyt julkaistun Verkkolaskuosoitteiston käyttöliittymä ja sen ominaisuudeet ovat ensimmäinen vaihe. Käyttöliittymässä ja toimintalogiikassa on havaittu puutteita mutta tässä vaiheessa tärkein tavoite oli uudistaa Verkkolaskuosoitteiston taustalla toimivia tietojen päivitysprosesseja ja luoda teknisesti kestävä pohja jatkokehitykselle.

Verkkolaskuosoitteisto toiminnallisuutta siis kehitetään jatkossa jatkuvasti. Kehityksessä pyritään ottamaan huomioon käyttäjiltä tuleva palaute mahdollisimman hyvin.

Kehtiysehdotuksia otetaankin vastaan.

timo.simell@tieke.fi

ICT-sopimuspohjapalvelut -tunnuskuva

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) soveltaminen alkoi 25.5.2018 EU-maissa ja myös kolmansissa maissa, joissa käsitellään EU-kansalaisten henkilötietoja.

Monet henkilötietojen käsittelyyn liittyvät asiat pysyvät ennallaan, mutta tietosuoja-asetus tuo myös uusia tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita. Tästä seuraa lisätöitä ja dokumentointivelvoitteita yrityksille. 

Keskeistä ja uutta tietosuoja-asetuksessa on rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuus. Rekisterinpitäjän velvollisuudet kasvavat sitä mukaa, mitä korkeampia riskejä henkilötietojen käsittelyyn liittyy.

Rekisterinpitäjän on myös pystyttävä osoittamaan, että se noudattaa tietosuoja-asetusta. Henkilötietojen käsittely on suunniteltava ja dokumentoitava. Rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden on valmistauduttava täyttämään nämä velvoitteet.

TIEKEn ICT-sopimuspohjapalveluun on lisätty sekä suomen- että englanninkielinen henkilötietojen käsittelysopimuspohja. Molemmat sopimuspohjat on tehty neutraalista näkökulmas­ta tilanteeseen, jossa kaksi yritystä käsittelee yhteistoiminnassaan henkilötietoja. Ne ovat näin ollen velvoitettuja tekemään EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisen sopimuksen henkilötietojen käsittelystä.

ICT-sopimuspohjapalveluun lisätyt dokumenttipohjat ovat luonteeltaan pääsopimuksen (toimitussopimus) liitteitä, joita ei erikseen allekirjoiteta.

 

 


Datatalous - Terveempi, puhtaampi, verkottuneempi

Tulevaisuuden datatalous ymmärtää yksilöä ja kumpuaa yhteistyöstä. Sen voimanlähteitä ovat avoimuus ja luotettavuus.

 

Kevään 2018 Tiedosta-lehti avaa näkökulmia tulevaisuuteen, jossa data on läsnä kaikkialla.

 

Nostoja kevään numerosta >>

 

 

 

 

Medialukutaito ja kriittinen ajattelu

Suomen turvallisuudelle hybridivaikuttaminen on todellinen uhka. Tämän uhan torjumisen etulinjassa ovat - kuten sodissa yleensäkin - tavalliset kansalaiset. Nyt vain etulinjassa ovat kaikki lukutaitoiset kansalaiset, ilman sukupuoli- tai ikärajoituksia.

Kansalaiset eivät kuitenkaan ole taistelussa aseettomia ja ilman suojausta. Tekniikka on hyvä apuri, mutta sen varaan ei kannata täysin heittäytyä. Kansalaisten kannattaa turvautua itseensä, sillä kullekin on annettu käyttöön ylivoimaiset välineet: medialukutaito ja kriittinen ajattelu.

Näiden verrattomien välineiden käyttöön annetaan perustaidot peruskoulussa, mutta niitä kannattaa ylläpitää ja parantaa vuosien varrella.

Hiljaisuuden spiraali

Hybridivaikuttamisella pyritään iskemään vastapuolen heikkouksiin. Pyritään vaikuttamaan ihmisten tunteisiin ja sekoittamaan yhteiskunnassa vallassa olevia arvomaailmoja. Internetin kautta tuleva informaatiotulva on suuri, eikä ihmisillä ole tietopohjaa käsitellä kaikkea uutta tietoa. Seurauksena ihminen turhautuu ja väsyy. Tällöin tunteisiin vetoavat valeuutiset ja huhut voittavat helposti tylsän ja kylmän faktatiedon. Erityisesti uudet teemat, kuten maahanmuutto, ovat hybridivaikuttajan toiveaiheita.

Huutamalla netissä kovaa ja usein pyritään vaikuttamaan ihmisen haluun kuulua enemmistöön, haluun toimia yleisesti sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Kun pienen vähemmistön ääni kuuluu koko ajan, saa se suuren huomion ja hiljainen enemmistö alkaa pikku hiljaa hyväksymään ja uskomaan kuulemaansa. Ilmiöstä käytetään myös nimeä ”Hiljaisuuden spiraali”.  Enemmistö voi rikkoa spiraalin avaamalla suunsa tai sanaisen arkkunsa.

Valtiovallan ja viranomaisten vastuulla on lainsäädännön päivittäminen, tutkimuksen edistäminen ja valmiustason kohottaminen. Näissä on edistytty Suomessa nopeasti. Yhtenä esimerkkinä hybridiosaamiskeskuksen perustaminen Suomeen.

Luottamus on pääasia

Hybridivaikuttamisen pääkohteena on mm. horjuttaa yhteiskunnassa valitsevaa luottamusta – kansalaisten luottamusta valtiovaltaan, poliitikkoihin ja mediaan. Tässä kohtaa suomalainen rehellisyys on Suomen vahvuus ja heikkous. Suomalaiset uskovat mitä sanotaan, ja luottamus mediaan ja viranomaisiin on suuri. Mutta mitä tapahtuu, jos nämä tukipilarit alkavat horjua ja epäluottamus kasvaa? Mihin silloin perustuu turvallisuus, avoin keskustelu ja päätösten tekeminen? Toimiiko tiedonlähteenä ja auktoriteetteina silloin kaverit, tutut ja keskusteluryhmät Facebookissa?

Oleellista on myös ymmärtää mitä hybridivaikuttaminen oikein on ja miten tähän tilanteeseen on tultu. Iso kuvio nykytilanteen taustalla on toisen maailmansodan jälkeen syntyneen kansainvälisen poliittisen tasapainon muutos. Kilpailevat ryhmittymät tai maat eivät etsi enää yhteistyössä win-win-tilannetta, vaan pelaavat enemmänkin nollasummapeliä. Kaksikymmentä vuotta sitten joissain maissa alkanut kehitys kohti demokratiaa on pysähtynyt, eikä liberalismi ja yksilönvapaus ole enää kaikkien maiden prioriteettilistan ykkösasioita.

Uudet tietotekniset ratkaisut ovat avanneet uusia keinoja ja taktiikoita vaikuttaa yhteiskuntaan ja sodankäyntiin. Sosiaalinen media ja uutissivustot ovat erinomaisia välineitä. Syöttämällä niihin valeuutisia ja vaihtoehtoisia tulkintoja sekoittavat nämä uutisvirtaa tehokkaasti. Tekoälyn tuomat uhat ovat myös tuloillaan.

Uutisvirran analysointi

Hybridivaikuttaminen ja valeuutiset ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Meidän on vain opittava elämään niiden kanssa. Uutisten analysoinnissa kannattaakin harjoitella toimittaja Polina Kopylovan esittämää raamimallia: analysoida missä uutinen on julkaistu, kuka sen on julkaissut, kenelle se on tarkoitettu ja miksi se on julkaistu?

 

Teksti: Timo Simell, TIEKE

Finnish internet Forumin (FiF) seminaari pidettiin 26.4.2018. Tekstin tiedot perustuvat FiF-seminaarin paneelikeskustelussa esitettyihin kommentteihin.

Hybridvaikuttamisesta ei pidetty diaesityksiä, vaan tilaisuus toteutettiin paneelikeskusteluna. Panelisteina olivat johtaja Jukka Savolainen Hybridiosaamiskeskuksesta, Faktabaarin perustajiin kuuluva Mikko Salo, professori Jarno Limnéll Aalto -yliopistosta, Johan Helsingius Effi ry/BaseN hallituksen puheenjohtaja sekä toimittaja Polina Kopylova.

 


 

EFFI ry https://effi.org/

Faktabaari https://faktabaari.fi/

Finnish Internet Forum http://internetforum.fi/etusivu

 

Uusi verkkolaskuosoitteisto käyttöön 2.5.2018

Käyttöönotto piti alun perin ottaa tapahtua jo 2.4.2018 mutta jotta varmistamme, jotta kaikki toimisivat varmasti niinkuin pitää, päätettiin käyttöönottoa siirtää kuukaudella.

Aktiivinen tai passiivinen osoite

Suurin muutos yritysten ja organisaatioiden kannalta on mahdollisuus merkitä oma osoite joko aktiiviseksi tai passiiviseksi. Aktiivinen osoite merkitsee sitä, että ko. osoitteeseen voidaan lähettää laskuja. Passiivinen osoite vastaavasti sitä, että sinne ei välitetä laskuja eikä passiivinen osoite myöskään näy verkkolaskuosoitteistossa.

Verkkolaskuosoitteen voi muuttaa aktiiviseksi tai passiiviseksi suoraan itse tai valtuuttaa esimerkiksi tilitoimisto tai verkkolaskun välittäjä tekemään muutoksen.

Kaikki osoitteet aktiivisia aluksi

Kaikki toimivat osoitteet ovat uudessa verkkolaskuosoitteistossa oletusarvoisesti aktiivisia. Siis kenenkään ei tarvitse tehdä oman osoitteen tilan muuttamiseksi mitään. Ellei sitten halua muuttaa osoitettaan passiiviseksi.

Muutoksien tekeminen

Uudessa verkkolaskuosoitteistossa yrityksillä ja muilla organisaatioilla on mahdollisuus muokata yritykseen liittyviä tietoja kuten keneltä voi saa lisätietoja oman organisaation laskutuksesta.

Osoitteet pysyvät samoina

Verkkolaskuosoitteet pysyvät samoina. Niille ei tehdä mitään. Nyt tehtävässä uudistuksessa uudistetaan siis verkkolaskuosoitteiston ohjelmisto ja lisätään uusia ominaisuuksia.

Verkkolaskuosoitteiden lataus

Uudessa verkkolaskuosoitteistossa on uutena mahdollisuutena ladata verkkolaskuosoitteet suoraan rajapinnan kautta csv- ai xml-muodossa.

 

 

TIETY - kouluttajakoulutus -tunnuskuva

 

Tietotekninen osaaminen ja suomalainen infrastruktuuri ovat maailman huippua. Meillä on tekniikkaa ja osaamme käyttää sitä. Silti tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä vertailtaessa emme ole lähellä kansainvälistä kärkeä. HR-trendien mukaan organisaatioiden nykyinen osaaminen ei vastaa digitalisaation vaatimuksiin.

Nykyisen sujuvoittamista ja tulevaisuuteen valmistautumista

Työvälineiden hallinta on tärkeää, mutta se ei vielä yksin riitä. Varsinkin tietotyössä tarvitaan uusia työn tekemisen taitoja -  ways of working. Nämä 21. vuosisadan taidot nivoutuvat vahvasti yhteistyöhön ja kommunikaatioon. Verkosto-osaaminen, tiedon jakaminen ja ylipäätään yhdessä työskentely – myös yli organisaatiorajojen – ovat tämän päivän ja huomisen keskeistä osaamista.

Tiivis paketti tietotyön kehittäjälle

TIETY – Tietotyötutkinnon kouluttajakoulutus auttaa organisaatioiden kehittäjiä ja kouluttajia eteenpäin tietotyön polulla. Kouluttajakoulutus tarjoaa tiiviin tietopaketin varsinaisen TIETY - Tietotyötutkinnon sisällöstä ja sapluunan tietotyön kehittämiseksi omassa organisaatiossa, yksikössä tai yhteisössä. Kouluttajakoulutus antaa valmiudet suunnitella ja toteuttaa TIETY-koulutuksia. Kouluttajakoulutus toteutetaan verkossa.

Varsinaisten TIETY-tutkintoon tähtäävien koulutusten järjestämiseksi solmitaan oma sopimuksensa, joka oikeuttaa tutkintojen ja siihen sisältyvien osasuoritusten hyväksymiseen ja kysymyspankin käyttöön. Sopimus voidaan solmia, kun järjestäminen tulee ajankohtaiseksi.

Kenelle kouluttajakoulutus on tarkoitettu?

TIETY-kouluttajakoulutus on tarkoitettu henkilöstön kehittämisen parissa työskenteleville, tieto- ja viestintätekniikan sekä tietotyön kouluttajille ja koulutuksen suunnittelu- ja kehittämistehtävissä toimiville.

Tieto- ja viestintäteknologian perustaidot, kokemus koulutus- tai kehittämistehtävistä ja kokeilunhaluinen mieli antavat hyvän pohjan osallistumiselle.

Kouluttajakoulutuksessa saat:

  • yhteisöllistä sparrausta omaan työhösi
  • kokeilla erilaisia verkkotyökaluja muiden osallistujien kanssa
  • selkeän sisältösuunnitelman, josta ammentaa oman organisaation tietotyön kehittämiseen
  • mahdollisuuden oman osaamisesi osoittamiseen TIETY – Tietotyötutkinnon suorittamalla
  • valmiudet TIETY – Tietotyötutkinnon järjestämiseen omassa yhteisössäsi

 

 

 

TIETY – Tietotyötutkinto on järjestelmällinen tapa kehittää organisaation osaamista. TIETY on työelämälähtöinen ja soveltava tieto- ja viestintäteknistä osaamista edistävä tutkinto, joka on parhaimmillaan työyhteisöjen ja organisaatioiden yhteisöllisen osaamisen ja toimintatapojen kehittämisessä. TIETYn vahvuus on, että se ei ole sidottu tiettyihin välineisiin tai digitaalisiin ympäristöihin. Oppiminen nivoutuu osallistujien omiin työtehtäviin.
TIETY - tietotyötutkinnon logo

 

Lisätiedot:

  • tutkinnot[at]tieke.fi, +358 9 4763 0300
  • Hanna Vuohelainen, hanna.vuohelainen[at]tieke.fi, +358 50 587 4284
  • Merja Sjöblom, merja.sjoblom[at]tieke.fi, puh. 050 567 6893

Torstaina 15.2.2018 järjestettiin Tietoyhteiskunta-akatemian päätapahtuma Porvoon Taidetehtaalla. Kiitos kaikille päivän puhujille, osallistujille ja kumppaneille onnistuneen päivän rakentamisesta.

Tietoyhteiskunta-akatemiassa kuulimme huippupuhujia, jotka valottivat tekoälyyn liittyviä asioita mm. tutkimuksen, terveydenhuollon, finanssialan sekä osaamisen ja koulutuksen näkökulmista. Päivä huipentui puolueiden puheenjohtajien tekoäly-paneeliin.

Twitterissä aamupäivän keynote-puhuja Harri Valpola (The Curious AI Company) kertoo, mitä kaikkien olisi syytä tietää tekoälystä: video

Päivän aikana keskustelu kävi vilkkaana ja verkostoitumistauoilla osallistujat pääsivät tutustumaan erilaisiin tekoälyn ratkaisuihin ja kokeilemaan mm. Hololenssejä käytännössä.

Kertaus on opintojen äiti

Risto Siilasmaa opasti Akatemialaisille mitä tekoälystä tulisi ymmärtää. Riston video koneoppimisen perusteista toimii edelleen hyvänä kertauksena aiheeseen.

Puolueiden puheenjohtajien paneeli

Puheenjohtajapaneelissa tekoälyä käsiteltiin mm. rahoituksen, koulutuksen ja etiikan näkökulmista. Tentaattorina toimi Marko Junkkari. Voit katsoa paneelin täältä.

Porvoon kaupunginjohtajan tervehdys

Tiukan asiapitoisen päivän jälkeen kokoonnuimme vielä verkostoitumaan Virtuaalipuutarhaan. Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula tervehti Porvoon kaupungin puolesta osallistujia ennen illalliselle siirtymistä.

Jukka-Pekka Ujula

Aktiivista keskustelua Twitterissä

Päivän aikana tapahtumassa twiitattiin ahkerasti, virtaa pääset seuraamaan hashtagilla #uusitietoyhteiskunta.

Tutustu materiaaliin ja kuvagalleriaan

Päivän materiaalit on jaettu Tietoyhteiskunta-akatemian verkkosivuilla. Samoin sivuilta löytyy kuvagalleria tapahtumapäivästä.

Tekoälyn teemalla jatketaan kesäkuussa

Vuoden 2018 Tietoyhteiskunta-akatemia jatkuu 14.6.2018 kesäiltapäivän muodossa. Huippupuheenvuorot jatkuvat, paikalla mm. Sari Stenfors (Augmented Leadership Institute) ja Antti Kivelä (Sitra). Samoin verkostoitumiselle varataan hyvin aikaa. Paikalle kutsutaan myös aikaisempien vuosien osallistujia.

 

Yhteistyössä kumppaneiden kanssa:


 


Tietoyhteiskunta-akatemian järjestää TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Vuoden 2018 Akatemia on järjestyksessään jo kolmas.

Lisätiedot: Merja Sjöblom, merja.sjoblom[at]tieke.fi, 050 567 6893

Kuvistuskuvassa eCall-hanke


Kuluvan vuoden maaliskuun viimeisestä päivästä lähtien on kaikissa EU-alueella rekisteröitävissä uusissa tyyppihyväksytyissä henkilöautoissa oltava tehdasasennettuna eCall-järjestelmä, jolla onnettomuuteen joutuneesta autosta voidaan avata puhelinyhteys hätäkeskukseen joko kuljettajan aktivoimana tai automaattisesti.

Samalla hätäkeskukseen siirtyy tiedosto eli minimitietopaketti, jonka avulla hätäkeskus saa tarkempia tietoja onnettomuuteen joutuneesta autosta ja sen sijainnista. Järjestelmä on tästä laajenemassa niin, että tavoitteena on saada vastaavanlainen järjestelmä käyttöön myös linja-, paketti- ja kuorma-autoissa.

Minimitietopaketin tietosisältö riippuu siitä, millainen auto sen lähettää. Linja-autosta on oleellista ilmoittaa matkustajien määrä, kun taas kuorma-auton lastitiedot ja tieto, mistä ne voi saada, ovat oleellisia hätäkeskukselle ja tätä kautta myös pelastustoimelle varsinkin, jos lastina on vaarallista ainetta.

Tieto lastista saataville

Järjestelmän toimintamallia ja standardia on kehitetty EU-tasoisessa I_HeERO-projektissa (Infrastructure Harmonized eCall European Pilot). I_HeERO:ssa on rakennettu erilaisia malleja siitä, mistä kuorma-auton lastitiedot onnettomuustilanteissa ovat saatavissa. Vaihtoehtoina ovat olleet ajoneuvon tietokone, kuljetusliikkeen tietojärjestelmät sekä kansallinen tai EU-tasoinen lastitietokanta.

Suomalaiset kuljetusliikkeet eivät pitäneet kansallista tai kansainvälistä lastitietokantaa hyvänä ratkaisuna. Sen koko kasvaisi nopeasti ja sitä pidettiin alttiina hakkereiden toiminnalle. Auton tietokonetta ei myöskään pidetty hyvänä ratkaisuna, sillä se voi vaurioitua tai tuhoutua onnettomuudessa. Parhaana nähtiin vaihtoehto, jossa onnettomuustilanteessa hätäkeskus saa mahdollisuuden hakea lastitiedot kuljetusliikkeen tai tarvittaessa tavaran lähettäjän järjestelmistä.

Tietojärjestelmät tärkeässä roolissa

Suomalaisessa projektissa havaittiin, että keskisuurten ja suurten kuljetusliikkeiden on verrattain helppo ottaa eCall-järjestelmä käyttöönsä, sillä näiden tietojärjestelmät ovat kehittyneet ja monipuoliset.

Mikro- ja pienyritysten tietojärjestelmät ovat usein verrattain alkeellisella tasolla tai niitä ei ole ollenkaan. Tällaisilta yhtiöiltä lastitietojen saaminen on hankalaa tai jopa mahdotonta. Tällaiseen tilanteeseen sopiva ratkaisu on SKALin kehittämä, Internet-pohjainen MobiCarnet-järjestelmä tai vastaava muu järjestelmä, johon autojen rahtikirjatiedot voidaan tallentaa.

Kalusto vanhenee

Vuonna 2017 Suomen raskaan kuljetuskaluston keski-ikä oli 13,6 vuotta ja se nousee jatkuvasti. Koska kuorma-autokanta kasvaa koko ajan, eivät vanhat autot poistu kovin nopeasti rekisteristä.

Tulevaisuudessa hätäkeskus voi siis saada eCall-viestin ja lastitiedot sähköisesti vain uusimmista autoista. Suomalaiset kuljetusliikkeet näkivät, ettei eCall-järjestelmä saa aiheuttaa heille tuntuvia kustannuksia varsinkin, jos järjestelmä on asennettava myös vanhoihin autoihin.

Pelisäännöt luodaan EU-tasolla

I_HeERO-projektiin osallistui 11 EU-alueen valtiota ja se koostui kuudesta osasta eli Activitysta. Suomi osallistui näistä osaan ”Activity 2: eCall for HGV (including Dangerous Goods) and long distance Buses and Coaches”, jossa kehitettiin standardeja raskaalle kuljetuskalustolle. Suomesta projektiin osallistuvat Trafi, Hätäkeskuslaitos, Liikennevirasto ja Liikenne- ja viestintäministeriö. Suomen viranomaisia hankkeessa tukivat TIEKE ja VTT.

Suomalaisessa projektissa ”Selvitys raskaan liikenteen eCall-hätäviestintäjärjestelmästä Suomessa” selvitettiin toisaalta raskaan kuljetuskaluston nykytilaa sekä olosuhteita Suomessa ja toisaalta osallistuttiin EU-tason työskentelyyn, jolloin varmistettiin, että Suomen erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Tämän työn tulokset koottiin yhteen siten, että työtä voidaan jatkaa Suomessa, kun EU-tasolla on tehty päätökset siitä, miten eCall-järjestelmä toimii raskaassa kuljetuskalustossa.


Heikki Laaksamo, Selvitys raskaan liikenteen eCall-hätäviestintäjärjestelmästä Suomessa -projektipäällikkö

 


 

Lisätietoa:

Uusi verkkolaskuosoitteisto

Verkkolaskuosoitteisto uudistuu

Uusi verkkolaskuosoitteisto otetaan käyttöön 2.4.2018. Uudessa verkkolaskuosoitteistossa tietojen oikeellisuutta ja ajantasaisuutta parannetaan huomattavasti. Samoin parannetaan hakutoimintoja ja luodaan tekniset rajapinnat tietojen automaattista päivitystä ja lataamista varten.

Valtuutusavain

Uudessa verkkolaskuosoitteistossa on yrityksillä ja organisaatioilla mahdollisuus päivittää itse omia tietojaan. Päivitys tapahtuu siten, että yritys tai organisaatio saa omalta verkkolaskuvälittäjältään valtuutusavaimen. Tämän avulla yritykset pystyvät tunnistautumaan ja kirjautumaan verkkolaskuosoitteistoon. Kirjautumisen jälkeen yritykset voivat muuttaa kaikkia muita tietojaan paitsi y-tunnusta, verkkolaskuosoitetta ja välittäjätunnusta. Tähän mennessä tietojen päivitys on pitänyt tehdä verkkolaskuvälittäjän kautta.

Yritys tai organisaatio voi myös valtuuttaa jonkin muun organisaation tai yrityksen päivittämään omia tietojaan osoitteistosta. Esimerkiksi yritys voi valtuuttaa oman kirjanpitäjänsä tekemään tarvittavat päivitykset.

Aktiivinen vai passiivinen

Yksi suurimpia muutoksia koskee verkkolaskuosoitteen voimassaoloa. Uudessa verkkolaskuosoitteistosssa yrityksillä ja organisaatioilla on mahdollisuus merkitä oma verkkolaskuosoite joko aktiiviseksi tai passiiviseksi. Kun osoite on aktiivinen, voidaan siihen lähettää verkkolaskuja. Vastaavasti jos yritys tai organisaatio ei halua tai pysty vastaanottamaan verkkolaskuja tiettyyn verkkolaskuosoitteeseen, niin osoite voidaan merkitä passiiviseksi. Vanhassa verkkolaskuosoittestossa, jossa tätä mahdollisuutta ei ollut, oli joillekin yrityksille aiheutunut turhia kuluja ja harmia verkkolaskuosoitteesta, joita yritys ei pystynyt välittömästi poistamaan käytöstä.

Uudessa järjestelmässä kukin verkkolaskuvälittäjä vastaa myös siitä, että verkkolaskuosoitteistoon viedyt yritysten perustiedot vastaavat myös perustietoja YTJ:ssä (PRH:n Yritys- ja yhteisötieto järjestelmä).

Useita verkkolaskuosoitteita

Osoitteistosta on myös mahdollisuus, että yrityksellä tai organisaatiolla on useita verkkolaskuosoitteita. Kullekin osoitteelle voidaan kirjoittaa lisätietoja siitä mihin tarkoitukseen kutakin verkkolaskuosoitetta käytetään. Esimerkiksi osoitetaanko jollekin verkkolaskuosoitteelle vain sähkölaskuja tai tiettyyn kiinteistöön tai tilaan liittyvät laskut.

Vanha osoitteisto?

Osoitteistosta on mukana kaikki suomalaiset verkkolaskuoperaattorit ja suurin osa pankeista. Nykyinen verkkolaskuosoitteisto poistuu käytöstä samanaikaisesti, kun uusi otetaan käyttöön.

Lisätietoja timo.simell@tieke.fi

Varustettu ilmaisella Atlassian Confluence Community License-lisenssillä, joka on myönnetty hankkijalle TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry / Finnish Information Society Development Centre. Evaluoi Confluencea tänään.

Adaptavist ThemeBuilderKäytössä

Kirjaudu sisään

Adaptavist ThemeBuilder EngineAtlassian Confluence